Fisun sleeve

Heipä hei kaikki!

Olen 25-vuotias nainen, takana vaihtelevan ylipainoista elämää lapsuudesta lähtien. Olen 15 vuoden aikana laihduttanut suuria määriä kokeillen varmaan kymmeniä eri dieettejä, ja aina onnistunut lihomaan takaisin ja yli. Vika tietty on siinä, että harrastin dieettejä enkä tehnyt pysyvää muutosta ruokailu/liikuntatottumuksiin (tietty yritin..). Liitännäissairauksia minulla ei ole, mutta sukurasite on kova (sydän- ja verisuonisairauksia, diabetestä jne).

Kuulin laihdutusleikkauksista viitisen vuotta sitten, ja kavahdin aluksi ajatusta. Uudelleen aloin harkitsemaan asiaa pari vuotta sitten (painon jälleen noustua takaisin 30kg laihdutuksen jälkeen..), ja tutkittuani asiaa itsekseni netin kautta, menin juttelemaan tk-lääkärin kanssa. Sieltä tuli mielenkiintoista kommenttia, mm. "pitää syödä vähemmän ja liikkua enemmän", "tiedän että laihduttaminen on vaikeaa, mutta se onnistuu kyllä, minäkin pudotin 10kg synnytyksen jälkeen", "leikkaus ei ole suositeltavaa sinun ikäisellesi" jne. Yritin painottaa sitä, että saan kyllä pudotettua painoa, mutta se tulee aina korkoineen takaisin, ja että haluaisin apuvälineen painonhallintaan ennen kuin liitännäissairaudet tulisivat kuvaan. Minut punnittiin, tehtiin verikokeet ja lähetettiin konsultaatiopyyntö endokrinologille. Sieltä tuli vastaus; ei täytä kriteereitä. Sillä hetkellä BMI:ni oli 43. Tk-lääkäri mainitsi kriteereihin tulemassa olevasta muutoksesta, mutta vaikka jos silloin täyttäisin kriteerit, leikkausjonot Oulussa ovat joka tapauksessa nelisen vuotta. Minua sapetti ankarasti, olisikohan leikkaukseen pääsy ollut yhtä mahdotonta jossain toisessa sairaanhoitopiirissä..

Päätin siis suunnata katseeni ulkomaille, ja aloin tutkimaan Viron klinikoita (lähinnä edullisen hinnan takia + minulla on tuttuja Virossa ja osaan kohtalaisesti kieltä). Olin jo aiemmin päätynyt sleeven (VSG) kannalle, ja löysinkin niitä tekevän kirurgin Tartosta. Tutkin lääkärin taustoja ja kirjoitin hänelle mailin. Vastaus saapui nopeasti ja pian olikin vastaanottoaika sovittu. Kävin siellä, keskustelimme ja päädyimme siihen, että sleeveleikkaus olisi oikea vaihtoehto minulle. Viikon päästä tehtiin gastroskopia, ultra ja verikokeet. Minulle tarjottiin leikkausaikaa keväälle (huhti-toukokuu), ja sovimme että keväämmällä panemme päivämäärän lukkoon. Seuraavana päivänä tuli yllätyspuhelu; lääkäri tarjosi minulle leikkauspäivää kahden viikon päästä peruutuksen takia. Hiukan kauhistutti, mutta varasin sitten sen päivän. Dieettiä en tehnyt ennen leikkausta (kevensin kyllä, mutta en ehtinyt/voinut keskittyä pussiruokailuun).

Kirjauduin sairaalaan (Tartu Ülikooli Kliinikum eli yliopiston sairaala) leikkausta edeltävänä päivänä, sairaalassaoloaika oli mielestäni pitkä (7pv), mutta tämä kuulemma oli lääkärin käytäntö. Keskustelin sairaalassa vielä kirurgin, hoitajien ja anestesiologin kanssa + minulle tehtiin verikokeet. Sairaala vaikutti aikalailla Suomen tasoiselta. Ensimmäisen yön vietin täydessä neljän hengen huoneessa lähinnä läppäriini keskittyen (wifi toimi hyvin), hiukan jännitti seuraava päivä.. Illalla ja aamulla sain laksatiiivia, että suoli olisi tyhjä ja kirurgilla enemmmän tilaa toimia. Leikkauspäivänä olin ensimmäinen potilas, ja minut vietiin valmisteluun aamuyhdeksän maissa. Tippa käteen ja leikkaussaliin.. Anestesiologi jutusteli jotain ja seuraava kuva on 4h päästä heräämöstä. Voin pahoin ja aloin yökkimään, ja sain heti jotain pahoinvoinnin vastaista lääkettä kanyyliin. Sain tasaisesti suonensisäisiä kipulääkkeitä, vatsahapon blokkereita ja antibioottia koko sairaalassaoloni ajan. Vietin heräämössä vuorokauden, sitten otettiin katetri ja dreeni pois (aiemmin oltiin tehty vuototesti) ja kävelin huoneeseeni. Sain majailla koko sairaala-ajan yksin neljän hengen huoneessa, abdominaalipuolella vissiin oli rauhallista. Aloin kävelemään ja juomaan vettä, ja kävin suihkussakin jo kahden päivän päästä. Kivut olivat suht pahat ainoastaan heräämöaikana, mutta sain lisäksi pistoksina kipulääkettä joka helpotti melkein heti. Kivut melkein loppuivat siihen, kun dreeni otettiin pois, se ilmeisesti oli hiertänyt sisäelimiä.
Mitäs sitten.. Päivä päivältä olo parani, voimia tuli lisää ja aloin jo odottamaan kotiinpääsyä. Hoitajat olivat tosi ystävällisiä, ja sain apua aina tarvittaessa. Lääkäri kävi katsomassa minua 1-2 x päivässä, myös viikonloppuna. Sain viikon päästä "terveen paperit" ja pääsin kotiin, ja nyt opettelen elämää nestemäisellä dieetillä. Saan juotua vesimäärän hyvin, mutta proteiinijuoma tökkii ankarasti (hyviä vinkkejä proteiinin nauttimiseen nestemäisellä dieetillä?). Hintaa koko paketille tuli vähän reilu 3000e.

Nyt sitten elämä on uuteen mahaan totuttelua ja paranemista pikkuhiljaa. Odotan jo kovasti jouluisia mössöruokia..

Onnea uudesta massusta ja elämästä.

Pitää oikein ihmetellä kuinka äkkiä kaikki sinun kohdallasi on mennyt.

Kiitos! Kyllä se vauhti meinasi päätä huimata, ja jännitti kovasti ennen leikkausta. Onneksi kaikki meni hyvin. Onhan tässä paranemisaikaa vielä paljon edessä, mutta otan rauhassa, toimin ohjeiden mukaan ja koitan antaa keholle aikaa toipumiseen.

Ihan vaikka vain itselleni kirjoitan tämän tänne ylös - 5,5kk leikkauksesta alkoi elämä kaksinumeroisena, eli paino 99kg ja leikkauksenjälkeinen pudotus lähentelee 35 kiloa.

Elämänlaatu on jo nyt muuttunut niin paljon parempaan, että mietityttää mitäköhän sitten kun normaalipaino tulee vastaan..

Onnittelut Fisu! Mä odotan kans tuota satasen alitusta. Se on mulle se iso rajapyyki...

Oikein hienoa Fisu!
Sinäpä olet ollut päättäväinen ja sisukas!! Hyvä sinä!!! Ja mitkä tulokset, MAHTAVAA!!!! Jatkukoon edelleen samaan malliin!

Kiitos dunbar ja Elämä edessä! Tästä sitten pusketaan eteen- ja alaspäin..

Onnea Fisu, elämän uudet kujeet näyttäytyy

Onnittelu Fisu:)