Keski-ikäisen miehen kirjauksia leikkauksen jälkeen

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Keski-ikäisen miehen kirjauksia leikkauksen jälkeen

Viesti kirjoittaja majukivi lähetetty Ma Maalis 06, 2017 4:04 pm

Päivä +6 leikkauksen jälkeen

Olen kirjannut leikkausta edeltäviä tuntemuksiani täällä ja täällä.

Nyt aion jakaa täällä tuntemuksia leikkauksen jälkeen.

Minut leikattiin tiistaina 28.2.2017 iltapäivällä Tyksissä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että leikkaus oli kaikin puolin onnistunut. Uusi elämä on alkanut, ja leikkauksen jälkeiset kivut ja pahoinvointi ovat jo unohtuneet. Ainut varjopuoli on siinä, että virtsaaminen ei ole palautunut normaaliksi. Kyllä sitä tulee, parin tunnin välein saa loroteltua kuin huonopaineisesta vesihanasta pari-kolme desiä, mutta sellainen topakka suihku, mikä se oli ennen leikkausta, ei ole palautunut.

Soitin tänään osastolle, ja siellä ihmeteltiin, että eikö se Omnic- kuuri ole tehonnut. Etta onhan teillä Omnic. Sanoin, ettei todellakaan ole. Muistan kyllä siitä puhutun, mutta kun kotiutuspäivänä virtsaaminen alkoi jotenkin toimia, ajattelin että se on jätetty sen takia pois. Ei ollut resepteissä, pyysin tarkistamaan.

Sitä se kiire teettää. Reseptit on kirjoittanut käsittääkseni eri lääkäri kuin ne, jotka minua hoitivat tai kierrolla kävivät. On luultavasti katsonut ruudulta, ja jäänyt tuo Omnic huomaamatta - tama on oma otaksumani, ja hoitaja sen tuntui vahvistavan.

Nyt sitten odottelen soittoa, että asia on hoidossa. Sitten voinkin lähteä käymään apteekissa, pitänee ostaa myös jotain laksatiivia, kun sairaalassa hyvin alkanut vatsan toiminta on ollut muutaman päivän poissa...

Kaikesta huolimatta pidän tätä hoitoa siihen helvetilliseen kiireeseen, mikä osastolla vallitsi, nähden hyvin onnistuneena.

majukivi

Viestien lukumäärä : 17
Paikkakunta : Varsinais-Suomi
Registration date : 22.02.2017

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Keski-ikäisen miehen kirjauksia leikkauksen jälkeen

Viesti kirjoittaja majukivi lähetetty Ma Maalis 13, 2017 7:28 pm

+13 leikkauksen jälkeen

Uutta elämää huomenna kaksi viikkoa takana!

Eikä mitään huonoa elämää. Tänä aamuna vaaka näytti 97,6 kg, joka on kolmisenkymmentä kiloa vähemmän kuin reilu vuosi sitten, kun ensimmäisen kerran ravitsemusterapeutin näissä merkeissä tapasin!

Sairaslomaa on vielä vajaa viikko jäljellä, ja olen käyttänyt sen aika pitkälle säännölliseen ulkoiluun. Paikat on kestäneet hyvin, eikä mitään ihmeellisempiä kipuja ole ollut.

Syöminen on onnistunut kohtalaisen hyvin, pari kertaa olen syönyt pikkuputkeni vähän liian täydeksi, siitä on selvitty normaalillä ähkyllä, joka oli entisessäkin elämässä kovin tuttua.

Ummetus on vaivannut, meni yksi iltayö muutama päivä sitten yritellessä ulostusta. Peräruiskeet ja kaikki kokeiltiin, ja lopulta, tuntikausien ähertämisen jälkeen, sain suoleni tyhjäksi ja paikat helliksi. Olen kuituja koettanut syödä niin paljon kuin mahdollista, mutta tarkkana tuon kanssa saa olla. Varmaankin elimistön ihmettelyä uudessa tilanteess.

Töihin palaaminen onkin sitten oma juttunsa. Kuinka saan repaleisiin päiviini mahdutettua riittävät ateriat? Vastaus: eväin. On vain ohjelmoitava nuppinsa niin, että nyt mennään tällä tavalla. Kuusi ateriaa päivässä, joista mielellään kaksi lämmintä. Siitä lähdetään, töihinpaluu sitten osoittaa, kuinka onnistuu.

Minkäänlaisia nielemisongelmia, oksentelua tai dumpingia en ole vielä kokenut. Mutta kerta se on ensimmäinenkin, ja tuleehan se varmana jossain vaiheessa.

Alan vähentelemään kipulääkitystä pikku hiljaa, koskapa mitään kipuja en enää juurikaan tunne. Jos oikein ymmärrän, ne pitävät tulehduksiakin loitolla, joten en ole kiirehtinyt niitä lopettamaan.

Rupean pikku hiljaa valmistautumaan tähän "55000 km huoltoni" toiseen vaiheeseen: polven tekonivelleikkaukseen, jolle on varovasti näytetty vihreää valoa. Alkaa innokas ihonhoito ja sen sellainen, toivottavasti tänä vuonna vielä pääsen nivelleikkaukseenkin, sen jälkeen aion pysytellä terveenä työuran loppuun saakka.

majukivi

Viestien lukumäärä : 17
Paikkakunta : Varsinais-Suomi
Registration date : 22.02.2017

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Keski-ikäisen miehen kirjauksia leikkauksen jälkeen

Viesti kirjoittaja majukivi lähetetty Ti Maalis 21, 2017 4:21 am

+20 leikkauksen jälkeen

Muuten toipuminen sujunut hyvin, mutta ummetusta on ollut tähän asti siten, että asia on ollut pakko hoitaa lääkkeillä. Ei hyvä, ei kiva.
Olen syönyt luumuja, laittanut pellavansiemenrouhetta jogurtteihin. Ehkä aluksi en ole juonut tarpeeksi vettä, olen sitä lisännyt ihan niille rajoille saakka kuin se on mahdollista. Toivonpa, että vatsa alkaisi toimimaan normaalisti, eikä tarvitsisi äheltää kovan vatsan kanssa.

Sen verran on tyhmyyksiä tullut, että perjantai-iltana nautin parisen desiä Calvadosia. Todella hitaasti, monen tunnin aikana, enkä ollut juovuksissakaan. Lämmitti mukavasti sisuskaluja, mutta laukaisi ikävä kyllä kihtikohtauksen!

Kankkusta ei tullut, paitsi isovarpaan tyviniveleen, että tamperelaiset pääsevät sitten tuumimaan, että Jumala tautia lisätköön, kuten heillä tämän kaltaisten "vaivojen" kanssa on ilmeisesti tapana ollut.

Minä tuumasin tänään vastaanotolle ajaessa ja joka kytkimen painalluksen ollessa täyttä tuskaa (Reino-tossu oli ainut jalkine, jota saattoi ajatellakaan), että kannattaakohan minun tuttua miestä suotta kiusata. Totta puhuen saattoi se johtua myös paljosta liikkumisesta, sunnuntain avantouinnista ja nopeahkosta painonlaskusta. Lääkäri sanoi, että kyllä alkoholi sen todennäköisesti laukaisi, oli ikään kuin viimeinen niitti. Piti tuon kuninkaiden vaivankin vielä tulla, mutta ei käy poraaminen, kyllä se on itse hankittu.

Onneksi lääke oli hyvä ja tehokas. Nimeä en muista, mutta sen vahvuus on 40 mg ja se aloitetaan kahdella tabletilla, huomenna ja ylihuomenna puolitoista, seuraavana kahtena pivänä kokonainen ja viimeisenä puolikas. Lisänä nivelrikkoon käyttämääni Arcoxiaa, joka kuulemma tehostaa vielä.

Ja näin tosiaan kävi. Nyt, kaksitoista tuntia myöhemmin, isovarpaan tyvinivel on enää pikkuisen jäykkä.

Tsemppiä vaan kaikille palstalaisille. Minä olen vielä huomisen ja ylihuomisen saikulla (huomisaamuna nukun viime yön univelat pois, kihti valvotti liki koko yön).

Tällaista on ollut55- vuotiaan perheellisen miehen elämä kolme viikkoa gastric sleeve jälkeen.

majukivi

Viestien lukumäärä : 17
Paikkakunta : Varsinais-Suomi
Registration date : 22.02.2017

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Keski-ikäisen miehen kirjauksia leikkauksen jälkeen

Viesti kirjoittaja petraisa lähetetty Ke Maalis 29, 2017 3:12 pm

Moi,

Mulla oli 4 kihti-kohtausta 3 KK:n sisällä leikkauksesta.'

Sain sitten estolääkityksen, Nyt ei 10 KK ollut ongelmia jalkojen kanssa. (13KK leikkauksesta.)

Päiväkirjassani jaa ajatuksia kihdistä, mulla oli nilkassa, molemmissa jaloissa. Ei kivaa.
http://laihdutusleikkaus.palstani.com/t3179-petri-2-2016-lahdessa-leikattu

-Petri
avatar
petraisa

Viestien lukumäärä : 118
Paikkakunta : Jyväskylä
Registration date : 27.01.2016

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Keski-ikäisen miehen kirjauksia leikkauksen jälkeen

Viesti kirjoittaja majukivi lähetetty Ke Maalis 29, 2017 4:42 pm

Juu, kihti on inhottava. Mulla meni nopeasti ohi, joskin juuri tänä aamuna huomasin pientä jomotusta vasemman varpaan tyvinivelessä.
Se vähennettävä kortisoni puri eka kerralla muhun tosi hyvin.

majukivi

Viestien lukumäärä : 17
Paikkakunta : Varsinais-Suomi
Registration date : 22.02.2017

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Keski-ikäisen miehen kirjauksia leikkauksen jälkeen

Viesti kirjoittaja majukivi lähetetty Ke Maalis 29, 2017 4:58 pm

Leikkaus +29 päivää

Sosekausi on sitten lopussa, joskin täytyy myöntää, että olen syönyt tavallista ruokaa jo viikon toista, pureskellut kylläkin hyvin.

Ongelmaksi on muodostunut vatsan toiminta, ei meinaa alkaa toimimaan normaalisti millään! Syön päivittäin pellavansiemeniä, vi-Sibliniä, luumuja j.n.e., mutta ummetuksesta en meinaa päästä millään eroon. Ja tietenkin lisänä on jo ummetuksen vakikaveri, pukamat.

Mutta noiden ongelmien kanssa voin elää! Leikkauspäivästä on tässä neljässä viikossa tultu alas noin 6,5 kiloa, eli vauhti on maltillinen. Tänä aamuna paino oli 95,7 kiloa.

Ja vielä lisää hyviä uutisia!

Verenpaine on, tosin lääkkeillä, jo tosi hyvän näköinen! 116/87 tänä aamuna monella mittauksella. Yksi lihavuuden liitännäissairauksia alkaa olla selätetty.

Uniapnean suhteen tilanne on se, että menen cpap-kontrolliin 7.4., ja sittenpähän nähdään, mitä tuo hieno laite kertoo hoitajalle. Yhtään ei haittaisi, vaikka siitäkin eroon pääsisi, vaikkakaan cpap-hoito ei ole tämän reilun 10,5 vuoden aikana hankalalta tuntunut.

Tärkein syy leikkaukseen hakeutumiselle oli kuitenkin nivelrikko. Prosessi lähti kehittymään helmikuussa 2015, jolloin olin 130 kiloisena ortopedin vastaanotolla, ja hän sanoi, että ensin paino 100 kiloon, sitten voidaan puhua tekonivelleikkauksesta. 8 kk yritin konservatiivisesti, ja se oli niin konservatiivista, ettei paino laskenut kuin parhaimmillaankin 121 kiloon. Ja kun se nousi takaisin 130:een, otin sen lusikan kauniiseen käteen, ja hakeuduin leikkaukseen. Siis työterveyden kanssa oli yritetty painonhallintaa monet, monet kerrat, aina yhtä lihavin tuloksin.

Ortopedi antoi aikaa 2 vuotta päästä 100 kiloon, silloin ei tarvitsisi uutta lähetettä. Muutamaa päivää ennen leikkausta soitin ortopedian poliklinikalle ja kerroin olevani menossa lihavuusleikkaukseen, ja että minulle on luvattu tekonivel, jos saavutan 100 kg. Ja sieltä sanottiin, että ortopedi soittaa 22.3.

Ortopedi soitti, ja seuraavana päivänä oli postilaatikossa kirje, jossa oli alustava leikkauspäivä!

Minulle laitetaan vasempaan polveen tekonivel kesäkuussa!

Olen vitsaillut tuttaville, että mulle tehdään 55000 km huolto. Ensin laitetaan polttoainejärjestelmä kuntoon, että kokonaismassa pienenee, sitten uusitaan vasemman alatukivarren keskimmäinen nivel.

Elämä vaikuttaa valoisalta.

Odotettavissa on siis toisestakin leikkauksesta toipuminen, mutta mitä siitä, jos nuo jäytävät polvinivelkivut helpottavat! Toistakymmentä vuotta kipu on ollut jokapäiväinen kaverini, ja kun näköpiiriin tulee pieni mahdollisuus niiden helpottamisesta, alkaa hymy levetä.

Vaikka riskitkin ovat tiedossa. mutta nivel on sökönä, eikä siitä tule enää kalua millään konstilla.

Mahtaako täällä olla muita "moniottelijoita"

majukivi

Viestien lukumäärä : 17
Paikkakunta : Varsinais-Suomi
Registration date : 22.02.2017

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Keski-ikäisen miehen kirjauksia leikkauksen jälkeen

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa