Kohta se tapahtuu

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Kohta se tapahtuu

Viesti kirjoittaja majukivi lähetetty Ke Helmi 22, 2017 1:26 am

Hei kaikille painon kanssa taisteleville.

Jospa aloittaisin lyhykäisesti omalla historiallani.
Lihoin 1980- luvun loppupuolella yli satakiloiseksi lähinnä kiireellisen työn ja ruokailun korvaamisen nakkarikäynnillä vuoksi. 1990- luvun loppupuolella vaihtui ammatti ruumiillisen työn tekijästä muunlaisiin hommiin.

No, vaatteita sai, ja kaikki meni ihan hyvin vuoteen 2003 saakka,jolloin polvet alkoivat vaivata. Lopulta polvet  puhdistusleikattiin v.2005, ja ortopedi sanoi, että nivelet menee vaihtoon noin kymmenessä vuodessa, ja paino olisi hyvä saada alas. Painoin tuolloin 130 kg. Siitä lähtien, yli 10 vuotta olen sitten jojonnut 115-135 kilon välillä. Olen ollut hyvän ruuan, viinin ja oluen ystävä, ja niiden vastapainoksi harrastettu pyöräily ja hiihto eivät kompensoineet nautintojen aiheuttamia liikakaloreita.

V. 2015 vasen polvi oli siinä kunnossa, että oli pakko mennä ortopedille, joka lupasi nivelen vaihtaa, jos saan painoni 100 kiloon.
10 kk jälkeen tulos oli lohduton: siinä 124-128 kg - siitä ei hirveästi pystynyt huumoria repimään. Vaimo oli sanonut monta kertaa, että vain lihavuusleikkaus auttaisi, ja lopulta hyväksyin asian itse, otettuani asiasta perinpohjin selvää valikoiduista lähteistä. Marssin työterveyslääkärin puheille marraskuussa 2015,ja sanoin haluavani leikkaukseen.

Lääkäri kuunteli, ja laittoi lähetteen, ja prosessi alkoi. Ensimmäisen kerran tapasin ravitsemusterapeutin (siis tähän operaatioon liittyvän, muita olen tavannut useita...), joka laittoi painotavoitteen: 121 kg toukokuuhun 2016 mennessä. Viime talvena kävin myös sisätautilääkärin konsultaatiossa, ja hän puolsi leikkausta. Mutta siihen 121 kg painotavoitteeseen:

Käynnillä painoin 124, ja sain toisen mahdollisuuden. Silloin tapahtui korvien välissä jotain. Tätä ei enää päästetä ohi. Aloin noudattaa tiukkaa lautasmallisyöntiä, vähensin alkoholia reippaasti, ja katso! Kesäkuussa paino oli enää 120, elokuussa, kun kävin uudestaan rav. terapeutilla, paino oli 117 kg. Prosessi jatkui.

Kävin vatsalaukun tähystyksessä loka-marraskuun vaihteessa, tuolloin painoa oli n. 114 kg. Sitten otin työterveyden avuksi, kävin siellä parin viikon välein punnituksessa. Se meni ihan hyvin, kävin jo 109 kg:ssa, mutta ote herposi, ja palasin n. 113 kiloon.

Leikkausajasta tuli tieto joulukuussa, ja kävin hoitajan vastaanotolla noin kuukausi sitten. Nyt olen ollut reilut kolme viikkoa ENE-dieetillä, ja painoa on lähtenyt pois reilusti. Kirurgi sanoi vatsalaukun tähystyksessä tavoitteena olevan ne lukemat, joissa nyt olen.

Leikkaukseen on aikaa viikko. Ellei sitä sitten jostain syystä peruta, sellaistakin kuuluu käyneen (olen siis julkisen th:n puolella tässä prosessissa).

Huomenna menen tapaamaan anestesialääkäriä.

Pahimmillaan 55 kg ylipainon kanssa mukaan on tarttunut uniapnea, nivelrikko ja verenpainetauti. Diabetes on ollut puhkeamaisillaan, mutta nyt ilmeisesti se vaara alkaa olla ohi. Lisäksi jotain kihdin tapaisia oireita on ollut, pahenivat tuossa ENEn alussa. Hoituivat onneksi pois Indometinilla.

Minua ei jännitä itse toimenpide. Menetelmäksi on valittu gastric sleeve. Kun lääkäri puhui minulle siitä ja kysyi, mitä mieltä olen, vastasin että ymmärrän omasta ammatistani kohtalaisen paljon, mutta näissä asioissa luotan terveydenhuoltoalan ammattilaisiin.

Leikkauspäivä on viikon kuluttua, ja toivon sydämestäni, ettei se peruunnu. On nimittäin tämä ENE ollut sen verran venkula kokemus, että mieluusti siirtyisin oikeisiin ruokiin. Vaikka kuinka pieniin määriin. Mainittakoon, että jokaisen ENE-aterian jälkeen olen jo pari viikkoa ollut sangen kylläinen.  

Parasta tässä on se, että olen nyt hoikempi kuin noin 20 vuoteen kertaakaan. Lisäksi ortopedi otti kuuleviin korviinsa polvileikkaushaaveeni - painotavoite saavutetaan nyt.

Tiedän hyvin, ettei lihavuusleikkaus sinänsä ratkaise painonhallintaongelmaani, mutta hyväksi avuksi se on jatkossa. Konservatiivisesti on lähtenyt tuollaiset 24-25 kg.  Ja kun tuo lihavuuden mukanaan tuoma nivelrikko pakottaa tekoniveliin, on paino pakko saada pysymään sellaisena, että tekonivelten laitto on järkevää.



Että tällainen tapaus tähän joukkoon ilmaantui. Ilahtuisin kovasti kommenteista.

P.S. Tuttavilta ei juuri tukea saa. Tällä viikolla moni on sanonut, ettethän sä mitään leikkausta tarvitse, kun oot noin laihtunu. Olen sanonut, että sanat tuntuu suloisilta, mutta tiedän, että päätökseni pyörtämällä tekisin oikein kardinaaliluokan itsepetoksen. Tietenkin paino laskisi, jos jaksaisin pitää jotain 1200 kcal dieettiä, mutta ihan omin päin, ilman näitä "apuja" sellainen on tuhoon tuomittu ajatus.

Onneksi lähipiiri tukee.

majukivi

Viestien lukumäärä : 17
Paikkakunta : Varsinais-Suomi
Registration date : 22.02.2017

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa