sininen88 esittäytyy..:)

Heippa kaikki! Olen 27-vuotias nainen Turusta ja minulle tehtiin vatsalaukun ohitusleikkaus TYKS:issä viime maaliskuun lopulla. Leikkaukseen hakeutuessa painoin 141kg,leikkauspäivänä 125kg ja tänään 6kk leikkauksesta 102kg.  Tie ei todellakaan ole ollut ruusuilla tanssimista,mutta tällä hetkellä olen todella tyytyväinen ja hyvinvoiva. Leikkauksen jälkeen oli tosi kivulias ja kuljeskelin sen pari päivää sairaalassa kipupumpun avulla. Kotona pari viikkoa oli yhtä kärsimystä,koska kyljessä ja selässä oli niin kovaa särkyä ja kotilääkityksenä oli panadol-burana yhdistelmä. Aika nopeasti se vointi kumminkin siitä kohentui ja varmasti auttoi,etten jäänyt sängyn pohjalle makaamaan. Kuukauden päästä leikkauksesta menin jo töihin takaisin. Olen hoitoalalla,joten työ on aika fyysistä. Syöminen sujui aika hyvin,vaikkakin dumping oireita tuli useasti,vaikka yritin syödä varoen ja myös oksentelin sen takia. Pari kuukautta leikkauksesta lähdin lomamatkalle Kreikkaan. Olin jo ollut kuukauden töissä,mutta syöminen oli jollain tasolla haastavaa,koska ruoka piti olla tooooosi hyvin pureskeltua...siis melkein nestemäistä,mutta ajattelin,että se on siinä vaiheessa ihan normaalia.  Vointini oli hyvä,joten lähdin matkalle ilman huolen häivää. Oltuani Kreikassa kolme päivää yhtäkkiä vatsalaukkuni teki stopin,eikä vetänyt yhtään ruokaa ja nestettä meni vain kulaus kerrallaan. Ei ollut kipuja,eikä pahoivointia. Neljä päivää elin siellä nesteellä,koska en todellakaan halunnut mennä Kreikassa sairaalahoitoon,vaikka minulla vakuutus olikin. Kun saavuin Suomen kamaralle menin suoraan päyvystykseen. Siellä tutkittiin ja koska oli viikonloppu,eikä vatsalaukkua voitu tähystää,niin vietin sen yön tiputuksessa. Kotona vietin pari päivää,kunnes kutsu tuli kiireisenä tähystykseen ja oli siinä vaiheessa jo todella kuivunut ja meinasin jatkuvasti pyörtyä,kun odotin vuoroani sairaalassa. Ruokatorveeni oli muodostunut kaventuma,jonka takia vatsa ei vetänyt ollenkaan. Mutta onneksi lääkäri sai sen avattua tähystämällä,jonka jälkeen olin loppupäivän nesteytyksessä osastolla. Lääkäri kertoi,että tämä kaventuma oli leikkauskomplikaatio,eikä johtunut matkastani tai mistään mitä söin tai join tai tein. Heinäkuussa oli tähystyskontrolli ja kaventuma oli pysynyt poissa. Nyt olen voinut todella hyvin ja syöminen on ollut paljon helpompaa. Olen jopa aloittanut rakkaan ratsastusharrastuksen uudestaan,kun nyt ei tartte pelätä hevosen luuhistuvan allani. Tsemppiä kaikille leikkukseen menijöille ja siinä olleille. kannattaa aina pitää mielessä,että aina on riski saada komplikaatioita. Mutta kyllä tämä silti sen arvoista on ollut. Olen saanut uuden elämän.

Moi Sininen88,

olet jo nyt saanut pudotettua painoa aivan uskomattoman hienosti; 40 kiloa, onnea!

Joo, ei tämä lihavuusleikkauskaan ole mitään ruusuilla tanssimista todellakaan vaikka jotkut asiasta tietämättömät niin tuntuvat ajattelevan. Olenkin todennut muutamille, että mene ensin leikkaukseen ja keskustellaan sen jälkeen . Itse tässä leikkauksenkin jälkeen työ on tehtävä eli laihdutettava periaatteessa ihan "vanhaan malliin". Itse ainakin menin leikkaukseen lähinnä sen takia, että pääsisin eroon kymmenien vuosien jojoilusta. Jospa nyt olisi edes hieman helpompi pitää saavutettu paino!

Itse olen päässyt helpommalla kun ei ainakaan vielä ole tullut mitään komplikaatioita, leikkauksesta on nyt yli 5 kk. Muutaman kerran olen saanut dumping-oireita syötyäni liian nopeasti ja ehkä liikaakin. Kyllä siinä hetken sen jälkeen muistaa olla varovaisempi .

Eipä muuta kuin tsemppiä sulle "loppusuoralle", hyvin pian sunkin painosi on kaksinumeroinen luku. Ainakin itselläni se oli yksi huippuhetkistä. Laihduttelin itsekin ennen leikkausta jonkin verran kun tiesin, että itse se homma on joka tapauksessa tehtävä joko ennen tai jälkeen leikkauksen.