Kiukkuisuus ja väsymys leikkauksen jälkeen

Olen viimeaikoina kärsinyt ihan käsittämättömästä väsymyksestä ja kiukkuisuudesta, joka on jatkunut jo hyvin pitkään. Minut leikattiin viime huhtikuussa ja ensimmäisen kuukaudet menivät todella hyvin. Pelkään nyt, että kärsin jonkin sortin puutostilasta. Olen syönyt paljon proteiinia, mutta myös jonkin verran asioita, joita minun ei pitäisi syödä. Välillä meidän rahatilanne on ollut todella huono, eikä ole ollut yksinkertaisesti varaa syödä terveellisesti ja esim leipä, pasta, peruna yms ovat eksyneet lautaselleni vähän liiankin usein. Vaikka en koe syöväni ihan päin kuusta kuitenkaan (esim lisättyä sokeria en pysty syömään ollenkaan), en voi olla miettimättä, että tällä olisi jotain tekemistä leikkauksen kanssa. Pitäisi käydä labroissa ja ravitsemusterapeutilla, mutta tällä hetkellä rahatilanne ei vain anna myöden sellaisille (tällä hetkellä tilanne on niin huono, että joudumme mieheni kanssa myymään kaiken mahdollisen irtaimiston ja ylimääräisen tavaran mitä vain voimme, että selviäisimme seuraavalle kuulle). Tilanne tulee kyllä helpottumaan lähikuukausina, mutta pelkään, että sitä ennen tapahtuu jotain peruuttamatonta tai ainakin vaikeasti korjattavaa.

Minua kiukuttaa töissä, minua kiukuttaa kotona. Olen aina ollut temperamenttinen, mutta tämä saa jo ihan uusia sfäärejä. Ihme raivoamisia, itkukohtauksia, päänsärkyjä, lihaskipuja ja tosiaan väsymystä. Voisin vain nukkua. Haluaisin vain nukkua. Auta armias jos en saa ruokaa tarpeeksi usein, silloin ne helvetin portit vasta aukeavatkin... Mies ja alaiseni ovat jo oppineet, että jos kiukkuan, niin minut pitää pakottaa syömään jotakin. Yritän syödä proteiinia (syön paljon esim Profeelin ja Skyrin rahkoja, maitoa, raejuustoa yms), mutta pelkään, etten saa niitä siltikään tarpeeksi. Nyt tuli viimein hankittua blenderi, jos vaikka saisi itse tehtyä proteiinipirtelöitä tms (kaupan valmiita proteiinijuomia ja -patukoita en voi syödä, tulee välittömästi kummastakin päästä läpi). Liikun koirien kanssa päivittäin vähintään 2h, yleensä enemmän, mutta salilla tms en kyllä käy. Tänään pyöräillessä iski jo lyhyen matkan jälkeen väsymys, huono olo ja päänsärky, vaikka ennen olen jaksanut huomattavasti pidempään, eikä vauhtikaan ollut mikään päätähuimaava.

Haluaisin kuitenkin tietää, mikä puutos voisi aiheuttaa tällaista oireilua? Proteiini? Magnesium? B-vitamiini? Yritin googlailla, mutta vastausta oli vaikea paikantaa. Kellään muulla ollut vastaavia kokemuksia?

Ihmettelen itse todella pitkään miksi minusta tuntuu tältä, vaikka elämässä muuten on kaikki mallillaan. En keksi mitään muuta syytä tälle kuin tuon leikkauksen. Aliravitsemus?

poistettu

Minullakin 3 vuotta leikkauksesta ja normiruualla mennään. Jokaisen tilanne on tietysti erilainen, oma elimistö sanelee tarpeen. En ole syönyt mitään erikoisrahkoja/proteiinituotteita . Kokeilin niitä kyllä, mut makuelämys oli niin karmea, että totesin että en ole niiden tarpeessa. Leipää/perunaa/pastaa, kaikkea menee lisukkeena. Luotan siihen, että saan tarvittavan ja ainakin tähän asti verikokeiden tulokset ovat olleet hyvät.

Eihän sinulla töiden kautta ole mahdollisuutta työterveyshuoltoon? Pyytäisit kokeiden ottoa sieltä käsin. Minulla itsellä tilanteessa lisänä kilpirauhasen vajaatoiminta, joka alkuvaiheessa aiheutti järkyttävän väsymystilan ja mielialan heittelyitä. Jos saat kysyttyä verikokeita itsellesi, niin pyydä tarkastamaan kilpirauhasarvot myös. Niin ja kyllähän ne perusterveydenhuollon kauttakin kokeet varmasti pyytävät, jos käyt oman alueen terveydenhoitajalta/sairaanhoitajalta pyytämässä. Kerro avoimesti tilanteestasi, uskoisin apua löytyvän.

Toivottavasti tilanteenne paranee pian ja elämä tasoittuu sen myötä. Stressi on paha vihollinen. Hiipii kuvioihin salakavalasti ja syö ihmistä hiljalleen. Toivottavasti elämäntilanteenne helpottaa ja tilanteesi sen myötä. Usein ei edes itse havaitse, mikä loppupeleissä on se hiertävä asia. Sen huomaa, kun tilanne alkaa helpottamaan tavalla tai toisella.

Myönnän, että olen hirveän stressiherkkä ihminen (olenkin aina sanonut, että minua ei tapa ylipaino, autokolari tai syöpä vaan stressi), mutta olin juuri kuukauden lomallakin töistä, eikä olo helpottunut yhtää, pikemminkin päinvastoin, olo on mennyt koko ajan huonommaksi. Minulla on historiassani hyvin paljon masennusta, mutta tämä ei tunnu yhtään samalta kuin se. En hillitse tunteitani yhtään. Verensokeri vielä kun laskee siihen päälle, niin mähän käyttäydyn kuin pahainen teini, karjun kurkku suorana ja ovet paukkuu. Kuinkahan kauan tuo mies jaksaa katella...

Meillä mies syö paljon sipsiä ja pizzaa yms, mikä on nyt rahatilanteessakin johtanut siihen, että minä olen syönyt osittain samaa skeidaa kuin mieskin. Luulen myös, että ennen leikkausta ollut sokeriaddiktio yrittää korvaantua roskaruoka-addiktiona. Ennen leikkausta en nimittäin syönyt yhtään hamppareita, sipsiä yms, mutta nyt kun en voi enää syödä sokeria laisinkaan, ovat nuo tulleet tilalle. Onneksi hyvin paljon pienemmässä määrässä ja yritän lopettaa kokonaan niiden syömisen.

Kyllähän leipää, pastaa yms saa syödä, en minä sitä. Mutta jos laiskana lauantaina en jaksa tehdä mitään muuta ruokaa kuin leipää, ei sekään varmasti ole hyvästä.

Voisi kyllä työterveydenhuollosta kysyä, jos meidän sopimus kattaisi labrat...Olisi sopivasti pari tarkastusta ja rokotustakin tulossa työpaikan puolesta. Itselläni kilpirauhaset ovat aina toimineet, mutta voiko vajaatoiminta tulla leikkauksen jälkeen?

Toimeentulotuki tuskin tulee kyseeseen, kun meidän yhteiset bruttotulot on 4300e/kk. Itse ollaan itsemme tähän jamaan laitettu ja itse me tästä päästäänkin. Tällä hetkellä vain maksetaan kahta asuntoa, autokoulua ja rotukoiraa samaan aikaan (+ kaikki pienet jutut päälle, luottokorttivelat yms), joten on tiukkaa. Onneksi joulukuussa helpottaa roimasti, eikä sen jälkeen olla enää ns kusessa. Meillä on siis kyllä suunnitelma ja tieto siitä koska elämä helpottaa, muuten ei oltaisikaan vedetty itseämme näin tiukille.

Olisin melkeinpä toivonut, että tämä olisi mielummin ollut jokin puutostila kuin stressiä. Fyysiseen tilaan on niin paljon helpompi puuttua kuin psyykkiseen. Mutta en sulje pois kumpaakaan vaihtoehtoa.

Pahalta stressiltä toi vaikuttaa. Oletko ajatellut käydä juttelemassa ammatti-ihmisen kanssa tilastasi. Voisi helpottaa stressiä. Ja vaikka itse olette itsenne tohon tilaan saattaneet kuten totesit. Niin kyllä teitä silti kuuluu auttaa. Kyllähän sossusta apua saa, voivat kyllä periä jotakin takaisin. Aina kannattaa käydä kysymässä. Jos kerran helpotusta on tulossa, niin luulisi että saisitte jotakin apua väliaikaisesti. Ja tarkistuta todellakin kilpirauhasarvosi. Voi nimittäin antaa aika metkoja oireita. Itse olin niin pirun pahalla päällä ennenkuin sain lääkityksen. Ja normi kotiruokaa saa edullisesti. Keitot ovat edullisia ja terveellisiä. Nykyjään kun saa esim. Pirkan peruna-juuressekoituksen pakasteesta ja vaikka makkaraa joukkoon. On halpaa ja täyttävää. 3e:lla tekee jo kattilallisen keittoa. Tiedän mistä puhun kun mieheni on lomautettu ja tekee kyllä pikkasen tiukkaa. Mutta periks en anna. Voimia ja jaksuja.  

Et mainitse ikääsi, mutta voisiko myös menopaussi olla mahdollinen? Hormonaaliset muutokset (muutkin kuin menopaussi) ovat aika ärhäköitä mielialalle. Vaikka ehkä tuo stressi on sittenkin oikeampi arvaus

Heh, olen vasta 24v, joten toivottavasti ei vielä ole menopaussi. Lapsetkin vielä tekemättä... En myöskään käytä mitään hormonaalista ehkäisyä.

Mutta voiko stressi aiheuttaa noinkin fyysisiä oireita, kuten esim eilen pyöräillessä, en pyöräillyt kuin 2km ja olin aivan poikki, päässä vaan kohisi ja särki ja olo oli todella huono. Yleensä teen paljon pidempääkin lenkkiä ja nopeammalla vauhdilla. Aamulla kaikki lihakset kipeänä. Ja ei, en ole flunssainen. Olen myös huomannut, etten töissä jaksa samaan malliin. Teen fyysistä työtä, heittelen 20kg säkkejä jne, seison ja kävelen koko päivän. Tätä olen tehnyt jo monta vuotta, mutta viimeaikoina en fyysisesti ole jaksanut samalla tavalla.

Mulla on siis paino tippunut suht nopeasti, vuoden alussa painoin 122kg. Kun menin leikkaukseen huhtikuussa, painoin 115. Nyt painoa on 83kg jäljellä. Hirmuinen pelko on ollut, että teen kaiken väärin ja syön huonosti. Mukava kuitenkin kuulla, että muutkin elää ihan kotiruualla. Mä sain jotenkin lääkärissä sen käsityksen, että pitäisi jättää hiilarit ihan minimiin ja syödä proteiinia mahd paljon tai et saa tarpeeksi.

Hehe, no ei se ainakaan menopaussi sitten ole Kannattaa varmaan otattaa verikokeita, jos siinä on kaikki kunnossa, siltä osin stressi ainakin sitten vähenisi.

Jos työterveys ei kata kaikkia tarvitsemiasi kokeilta, niin pyydä kaikki ne, mitkä se kattaa. Ainakin näkee, jos peruskokeissa olisi jotain häikkää. Kannattaa kysyä reilusti.

Ja tuosta kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Se voi tulla tupsahtaa tuosta vain ennakoimatta. Itse pidin pitkittyneen flunssan ennen sairastumistani ja sen jälkeen oireet alkoivat tulla hiljalleen. Yhä vieläkin, jos lääkitys lähtee heittelemään, niin ongelmat ovat samoja. Jumalaton väsymys ja hermo palaa napsahtaen. Siinä sitä huomaa huuta remuavansa ilman mitään järkevää syytä...Itse olen sen oppinut jo huomaamaan, milloin mentävä kontrolliverikokeisiin. Toisena ääripäänä liikalääkittynä tulee unettomuus ja olo on kuin oravalla, joka näkee ympärillä ämpäritolkulla pähkinöitä. Hirveä touhuaminen päällä koko ajan ja vaikeutta päättää mistä päin aloittaa. Ja kaikki pitäisi saada tehdä itse ja heti... Muutamia päiviä/ viikkoja jaksaa, mutta sitten tulee fyysinen uuvahdus unenpuutteen takia. Onneksi lääkitys on ollut tasapainossa nyt jo toista vuotta.

Eikä se stressi välttämättä helpota kuukauden lomallakaan. Jos syynä on taloudelliset vaikeudet, niin lomaillessa on enemmän aikaa vielä pyöritellä ongelmia ajatuksissa. Jotenkin uskoisin sinun ruokailuasioiden kuitenkin olevan ihan kondiksessa loppupeleissä. Kun itsellä on ollut taloudellisesti tiukempaa, niin silloin on kaivettu vanhat ruokaohjeet kaapista ja tehty keitto ja laatikkoruokia. Hyvinhän niillä on pärjännyt  

Kyllähän se käsityksessi ruuan koostumuksesta on oikea. Proteiinipainotteista ruokaa pitäisi suosia. Itse syön kaksi lämmintä ruokaa päivässä ja niille valitsen proteiinipitoista ruokaa. En kylläkään aina kokolihaa/kanaa/kalaa/munaa, mutta jotain niistä valmistettua. Sämpylässäkin proteiinia löytyy ja sitten päälle juustoa ja kinkkua esimerkiksi. Välipalalla maitotuotteita, vaikkapa kotitekoista rahkaa. Pitäisi vain laskea /arvioida proteiinimäärää koko vuorokauden ajalta kaikista syömisistä. Itse en ostele niitä erikoistuotteita, joissa mainostetaan korkeampaa proteiinipitoisuutta. Ovat yleensä ottaen paljon kalliimpia ja loppupeleissä lisätyn proteiinin määrä ei ole niin hirvittävän suuri. Makukaan ei ole mitenkään hehkeä, vai olenko vain kranttu?

Kun minulla on ongelmia tuon suoranaisen lisätyn sokerin kera niin teen itse herkkuni. Vaahtoutuva Flora vanilla purkki+ 3-4 tavallista maitorahkaa. Marjoja/hedelmiä mieltymyksien mukaan ja maketusaineella makeuttaminen suun mukaiseksi. Annoksesta tosin tulee iso, mutta muu perhe yleensä tuhoaa loput, mitä en itse syö. Säilyy jääkaapissa 2-3 päivää,riippuu tietysti siitä, mitä rahkaan lisäilee.

Luulenpa Vivu, että et oikein löydä syytä kiukutteluun aliravitsemuksesta TAI stressistä, sinulla on ne molemmat. Noin stressaava tilanne on varmasti läsnä ihan koko ajan joka päivä, toivottavasti lähikuukausina tosiaankin saat sen ohi. Ja oikeassahan nuo ehdottelijat ovat, voi sosiaalitoimistosta saada tilapäistäkin apua.

Sinulta on lähtenyt painoa aika hurjasti, lähes 40 kiloa jo varsin pienessä ajassa. Eihän se tavatonta ole, kyllähän monilla paino putoaa paljon ja nopeasti, mutta jos arvelet, että syöt liian vähän tai väärin, niin voisit vähän yrittää toppuutellakin tuota painonlaskua. Minulta itseltäni on lähtenyt 26 yhteensä, minut on leikattu maaliskuussa ja enen aloitin helmikuun alussa. Eli helmikuun alusta lähtien tuo 26. Ja silti välillä mietityttää, saanko tarpeeksi ravintoa ja ravinteita. Pidä huolta itsestäsi, ja jos vain pystyt kontrolloimaan syömisiäsi, tee hyviä valintoja. Ymmärrän hyvin, että valinnan mahdollisuudet ovat hankalampia, jos rahaa on vähän, mutta löytyyhän sitä edullistakin terveellistä. Tähän aikaan saa esimerksi kaaleja ja porkkanoita ja muita juureksia halvalla, ne ovat kypsennettyinä oiva lisäke. Proteiinia saat edullisemmin kuin proteiinivalmisteista, kun käytät munia, kalaa, kanaa, lihaa tai jauhelihaa, maksaa - ja kun katsot niistä tarjouksia, voit selvitä aika vähälläkin. Teet juureksista vaikka keiton ja siihen muutaman lusikallisen jotain noista edellä mainituista, niin syötävää riittää. Syö hyvää rasvaa, esimerkiksi rypsiöljypullo ei valtavasti maksa. Minusta saamasi neuvo ravitsemusterapeutilta on oikea, proteiineja ja rasvoja kannattaa tarkkailla, hiilihydraatit pitäisi saada kokojyvätuotteista ja kasviksista, marjoista ja hedelmistä, niin silloin menet oikein.

Toivottavasti tilanteesi helpottaa! Olin muutama vuosi sitten vuoden verran kahden asunnon loukussa ja hurjan vähillä rahoilla ja muistan hyvin, että oli hirveän vaikea kontrolloida yhtään mitään, mitä itse teki tai itselle tapahtui. Stressin lauettua vasta moni muu asia alkoi tulla kuntoon.

Kiitos vain kaikille vinkeistä ja neuvoista (sekä täällä että yksityisviesteillä). Velkaneuvojille tms sanon kuitenkin kiitos, mutta ei kiitos. Me olemme laskeneet ja selvittäneet kaiken ihan itse jo ennen kuin otimme velkaa, joten tiedämme kyllä milloin helpottaa ja miten pärjäämme. Esim ensi kuussa maksan pois viimeisen erän yhdestä lainasta, mikä vapauttaa meille käyttöön 300e enemmän /kk. Tämä ja ensi kuu tulee siis olemaan vielä hyvin tiukkaa, mutta sen jälkeen jo parempi. Minullakin palkka nousee huomattavasti tästä kuusta alkaen ylennyksen myötä.

Varasin nyt kuitenkin ajan sinne kilpirauhaskokeisiin, saas nähdä mitä he sanovat siellä. Tämän kuun lopussa pitäisi olla sitten siinäkin viisaampi. Kiukkuisuus ja väsymys eivät ainakaan ole minnekään kaikonneet, vaikka olen yrittänyt syödä ja juoda enemmän ja pitää taukoni töidenkin lomassa (mitä olen hirveän huono tekemään).

Kävin kilpparikokeissa ja mitä nyt itse arvoja tarkastelin, niin menivät ihan normaaleihin skaaloihin. :/ Hieman harmittaa, vaikka kaipa se on hyvä, ettei mitään sairautta ole. Olo on ollut viime aikoina hieman parempi, tuplasin B- ja D-vitamiinin, josko sillä olisi jotain vaikutusta asian kanssa. Hoitajalle on aika ensi viikolla, jos vaikka pääsisi ihan lääkärille sitten juttelemaan. Kaipa niillä voisi olla parempia ideoita jatkoa varten.

Hei Vivu,
Minähän olin omaehtoisella eneilyllä, ja tulin tosi väsyneeksi.
Lisäsin monivitaaminiilisän 1 tabl/vrk, C-vit. 1 tabl/vrk, ja
magnesium Diaspolar merkkiä 1/vrk. Nyt väsymys on mennyt ohi, kiukkuinen en pysty olemaan koska asun yksin ei ole kelle kiukuta.
Toivon että tilanteesi/tilanteenne helpottaa, mietin monta helpotuskanavaa, mutta et taida olla niihin ihastunut joten en tarjoa niitä. Voimia Sinulle, jos nyt jollain tavalla saisit huokaista oloasi paremmaksi. annukka1955

Mie komppaan Nannea nyt ihan täysillä. Kilpirauhasen häiriöt niin vajaa- kuin liikatoiminta voi aiheuttaa juurikin tuollaisia oireita, joita stressi vain pahentaa.

Minulla oli vajaatoiminta diagnosoitu ja lääkityksellä kunnossa ennen leikkausta, se mistä kukaan ei puhunut oli, että lääkitystä pitää säätää kun paino putoaa. Paino meni alas 40kg, lääkitys sama, päädyin kilpirauhasen liikatoiminnalle ja olin kiukkunen kuin ampiainen. En saanut nukutuksi ja muutenkin ärsytti ja ahdisti. Nyt lääkitystä on vähennetty, mutta prosessi vie aikaa, pahin kiukutus on laantunut, vielä kun saisi unen takaisin.

Eli siis, pyydä terveuyskeskuksesta tms. jos pääsisit kilpirauhastestiin (normi verikoe) ja ehkä kannattaisi sokeritkin tutkia... Nekin kun voi vaikuttaa.